Twiittejä käyttäjältä @PaiviLaaksomies

lauantai 26. lokakuuta 2013

Aromaattinen sinisimpukkakeitto

Maistuu paljon paremmalle kuin näyttää!


Simpukkakeitto 

(kahdelle)

1 kg tuoreita sinisimpukoita
2,5 dl kuivaa valkoviiniä

10 cm pala varsiselleriä (noin 1dl)
pieni porkkana (1 dl)
puolikas fenkolia (1 dl)
pieni hyppysellinen sahramia (ei pakollista)
valkopippuria
caynnepippuria
suolaa

2 keltuaista
1 dl kermaa

Pese simpukat kylmässä vedessä ja trimmaa parrat pois. Poista kaikki sellaiset yksilöt, jotka käsittelyn aikana eivät sulje kuortaan. Laita tilavaan kannelliseen kattilaan valkoviinin kanssa. Höyrytä simpukat kypsiksi kannen alla. Noin 6-10 minuuttia koosta riippuen riittää. Heilauttele kattilaa välillä, jotta simpukat kysyvät höyryssä tasaisesti. Älä ylikypsennä tai saat pieniä simpukalta maistuvia superpalloja.

Erottele hiukan jäähtyneet simpukat kuoristaan erilliseen kuppiin ja siivilöi keitinliemi, jotta mahdollinen hiekka ei riko hampaita myöhemmin. Heitä kaikki avautumattomat simpukat pois. Laita sivuun odottamaan.

Laita sahrami likoamaan pieneen lämpimään vesitilkkaan. 

Tee porkkanasta, fenkolista ja varsiselleristä julienne (tulitikkuja) ja freesaa niitä voissa keskilämmöllä, kunnes ovat läpikuultavia, mutta vielä rapsakoita. 

Lisää vihannekset simpukoiden keittoliemeen ja mausta liemi sahramilla, valkopippurilla ja varovasti cayennella. Jos lientä on liian vähän jatka sitä tarpeen mukaan kuumalla kalaliemellä.

Lisää peratut simpukat liemeen ja kuumenna kiehuvaksi, mutta älä keittele liian kauan, etteivät simpukat sitkisty. Ota kiehuva keitto liedeltä ja saosta se kermaan sekoitetulla keltuaisella.  Lisää munaseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen, ettei keitosta tule munakokkelia. Toki voit käyttää muutakin tapaa suurustaa keitto, mutta varo tekemästä liian paksua.

Annostele lautasille ja koristele silolehtipersiljalla tai ruohosipulilla. Hiukan sitruunankuorta antaa mukavan silauksen, mutta ei ole välttämätön.

Toimii hyvän valkoviinin kera.



Lämmin katkarapuleipä - herkullinen hätävara


Lämmin voileipä on jotenkin nolo ruoka. Tuntuu siltä kuin eläisi vielä 80-luvulla, eikä mitään kulinaarista kehitystä olisi tapahtunut sen jälkeen. 
Mutta kun iltasella tekee mieli jotakin suolaista teen tai viinilasillisen kanssa, eikä jääkaapissa ole juuri mitään, pakastimessa löytyy aina jotakin. Useimmiten ainekset lämpimiin leipiin, jotka uppoavat poikkeuksetta. Esimerkiksi paahtoleipä pakastimessa on meillä vain tätä varten.
Curryjauhe mausteena on sellainen, jonka yhdistän aina takavuosiin, ja pitkään aikaan ei olisi tullut mieleenikään käyttää sitä mihinkään. Jokin muisto kuitenkin yllytti kokeilemaan taas takavuosien suosikkia ja kun ennakkoasenteista pääsee eroon, uskaltaa taas nauttia näistäkin nololeivistä.

Nolot katkarapuleivät kahdelle

4 isoa viipaletta jäistä vaaleaa paahtoleipää
voita
150 gr katkarapuja
pieni purkki tonnikalaa öljyssä(50g)
2 tl currya
pieni valkosipulinkynsi raastettuna
3 rkl jugurttia
1 muna
tabscoa
1-2 rkl silputtua tilliä (persilja tai ruohosipuli toimivat myös)
2-3 dl raastettua juustoa (mitä löytyy)
suolaa
mustapippuria
15 cm pätkä mehevää varsiselleriä
1 tl sitruunamehua

Ota jäiset leivät pakastimesta ja voitele ne ohuesti voilla. Leipä on jäisenä helppo voidella kauttaaltaan ja voi toimii uunissa eristeenä eikä päästä leipää vettymään ikäväksi lötköksi.

Tee täyte. Purista katkaravuista ylimääräinen neste ja lisää kulhoon yhdessä valutetun tonnikalan kanssa. Kuori varsiselleri ohuelti, niin että ikävät sitkeät säikeet saadaan eliminoitua. Pilko pieniksi kuutioiksi ja lisää raastetun valkosipulin ja hienoksi pilkotun tillin kera kulhoon.
Lisää mausteet, jugurtti ja hyppysellinen juustoa massaan ja sekoita.
Säädä makua suolalla ja sitruunamehulla. 
Voit halutessasi jättää munan pois, mutta jos massa vaikuttaa kovin vetiseltä kannattaa käyttää. Se lisää myöskin jonkin verran kuohkeutta lopputulokseen.

Jaa täyte tasan leipien kesken ja kuorruta juustoraasteella ja heitä esilämmitettyyn uuniin.

Paista 225 asteessa kunnes saavat sopivasti väriä. 

Anna jäähtyä hiukan ennen tarjoilua. Tämä vaihe on reseptin vaikein. Useimmiten viimeiset suupalat ovat juuri katoamassa päivänvalosta, kun huomaamme, että juuri tässä lämpötilassa ne ovat parhaimmillaan. Kannattaa siis odottaa 10-15 minuuttia ennen hyökkäystä. 

Tarjoan tämän kiitollisen kritiikittömälle Kohderyhmälle vihreän salaatin ja tabascon kera. 

Kluteenirajoitteiselle Yleisölle nämä tehdään siitä herkullisesta sahanpuruleivästä.