Kohderyhmä sai viime kesänä Tallinnan luksushotellin aamiaisella Eggs Benedictin sijaan muhevan näköisen munakkaan eteensä. Pettymyksestä selvittyään hän tykästyi tarjottavaan ja kysyi kainosti voisiko sellaisen lisätä aamiaislistalle joskus kotonakin. Vaikka hotellin munakas oli mielestäni kypsynyt kuivan puolelle, ajattelin kokeilla jotakin samantyyppistä. Kohderyhmä kannattaa pitää tyytyväisenä. Ihana kohokkaan ja munakkaan yhdistelmä syntyy yllättävän helposti, kunhan muistaa olla kypsyyden kanssa tarkkana. Sitäpaitsi tämä on täydellinen hemmotteluaamiainen kenelle tahansa.Täytteet voi valita mieltymyksensä mukaan, kunhan muistaa, että täyte ei tässä munakkaassa kypsy, eikä liian iso täytemäärä ehdi lämmetä kunnolla. Muhakas kahdelle 3 munaa valkuiset ja keltuaiset eroteltuna 2 rkl kermaa suolaa ja valkopippuria Toimiva esimerkkitäyte: 6 ohuen ohutta siivua lempijuustosta (esim port salut) tai pari rkl parmesanraastetta pala paprikaa pieneksi kuutioituna (mikä väri vain) siivu kinkkua pieneksi pilkottuna kevätsipulia tai ruohosipulia 1rkl sileälehtistä persiljaa tai korianteria
Pehmeät huiput
Sekoita keltuaiset ja kerma keskenään ja lisää suolaa ja valkopippuria myllystä maun mukaan. Silppua täytteen ainekset valmiiksi, sillä munakkaan vaiheet eivät odottele. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, (ei kivikovaksi eli "soft peaks"). Sekoita keltuaismassaan. Käytä hyvää pannua, josta tiedät munakkaan varmasti irtoavan. Suuri voimäärä ei paranna lopputulosta, joten käytä rasvaa vain se mikä on välttämätöntä, jotta munakas irtoaa suosiolla. HUOM: Laita pannu matalalle lämmölle. Tässä pitää olla kärsivällinen, sillä munakasta ei käännellä eikä sekoitella. Siis matala lämpö (muna kypsyy jo 70 asteessa), massa tasaisesti pannulle ja kansi päälle. Tarkkaile tilanteen kehittymistä. Noin 1-2 minuutin kuluttua munakkaan pitäisi näyttää pullistuneen kalpealta.
Sopivasti kypsynyt
Lisää täytteet
Juustohuntu
Jos kosketat kevyesti, massa tarttuu vielä sormenpäähän. Älä kurki paistopuolelle vielä. Sirottele tässä vaiheessa täytteen osaset hellästi pinnalle. Viimeisenä kevyet juustosiivut tai raaste ja yrtit. Jos juusto on liian paksuina siivuina, ne eivät ehdi sulaa kunnolla. Jos sinulla ei ole raivostuttavan ohuita siivuja tuottavaa juustohöylää, käytä raastinta. Laita kansi takaisin päälle. Kun juusto näyttää melkein sulaneen on munakas valmis. Luota sen kypsyyteen, sillä jos alat varmistella, lopputuloksena on ihanan munakaspilven sijaan styroksia. Käännä munakkaan toinen puoli hellästi toisen päälle, jaa kahteen osaan ja nauti. Tai jos olet ahne, syö kokonaan itse.
Hellästi ympäri!
Jos ensimmäinen kokeilu ei onnistu, älä lannistu. Toinen kerta onnistuu jo varmasti.
Yleisö on edelleenkin yksikössä, joten kirjoitan sen erisnimenomaisesti isolla kirjaimella.
Blinit on vähän kuin pannukakku - voi hyvin säätää ja hyvä tulee. (resepti on neljälle alkupalaksi/ehkä noin 10 bliniä)
4 dl piimää tai maustamatonta jugurttia (turkkilainen tai kreikkalainen käy loistavasti) 25g tuoretta hiivaa 2,5 dl tattarijauhoja 2 tl sokeria 1 keltuainen 1 valkuainen kovaksi vatkattuna 1,5 tl suolaa 1,5dl kermaa 1dl (vajaa) kuohuviiniä tai vissyä (voi lorauttaa myös kossua tai olutta)
Kuumenna jugurtti kädenlämpöiseksi ja liota siihen hiiva, siivilöidyt jauhot ja sokeri. Peittele astia kelmulla ja anna kohota mielellään vähintään 2 tuntia.
Lisää kohonneeseen taikinaan keltuainen, suola, ja kuuma kerma. Tässä vaiheessa taikinalle on eduksi kohota vielä muutaman tunnin, mutta toimii kyllä vaikka paistat saman tien. Kun ryhdyt paistamaan taittele sekaan kovaksi vatkattu valkuaisvaahto ja skumppa/vissy/kossu/olut.
Se kuinka paljon haluat käyttää paistossa voita on ihan omantunnon kysymys. Makuasia myöskin. Paistolämpötila ei ole makuasia. Blinit pitää paistaa maltillisessa, mutta kohtuullisessa lämmössä, jotta ne kohoavat, kypsyvät sisältä ja saavat ihanan rapean pinnan, kuten Delia Smithin crumpetit aikoinaan (herkkua muuten).
Emännän tai isännän mukavuudenhalusta on kiinni, saavatko aterioitsijat lautaselleen aina kuumana tirisevän blinin, vai onko pöydässä mukava keko lätkiä ja lisukkeita, jolloin paistajakin voi nauttia seurustelusta kokonaisvaltaisemmin. Ruokanipot eivät edes harkitse moista kerettiläisyyttä, mutta nimeltämainitsemattoman emännän tiedetään joustaneen RUOAN KUSTANNUKSELLA nauttiakseen seurasta! Paheksumme syvästi. Ai niin - nautitaan mieluisten lisukkeiden kera. Mäti, smetana, makea sipuli, sillikaviaari, sienisalaatti, savulohisörsseli ja savusilakkavaahto tietenkin.
Tähän perusherkkuun ei kohderyhmä (Jaska) koskaan kyllästy. Samantyyppisiä reseptejä on lehdet pullollaan, ja suurin osa toimii. Tämä toimii meillä:
Lohi-avocadosalaatti kahdelle (reilu annos) 2 kypsää avocadoa 1 limetin tai sitruunan mehu n. 300g lämminsavulohta n. 100g (1/2 pussia) isoja katkarapuja Kourallinen kirsikkatomaatteja Jotain napakan makuista salaattia - rucola ja endiivi ovat optimaalisia, mutta jäävuorisalaatti ja muutkin toimivat Tilliä tai muita tuoreita yrttejä Sormisuolaa ja mustapippuria
Tee salaatit suoraan lautasille, niin saat kokonaisuuden ehyenä tarjolle. Avocado ei pidä turhasta vellaamisesta (kihniölöinen termi, joka tarkoittaa liikakäsittelyä) Ota lohi huoneenlämpöön mielellään tuntia ennen kasaamista, jotta se ehtii hieman pehmetä ja luovuttaa makunsa suosiolla. Halkaise avocadot, käännä ja irrota puolikkaat toisistaan. Pidä kivipuolen puolikasta kämmenelläsi,napauta kiveä veitsen teräpuolella, käännä ja poista kivi. Kuutioi puolikaat suoraan kuoreen ja purista kevyesti, jolloin kuutiot hieman irtoavat toisistaan ja valuta reilusti sitrusmehua päälle.Näin mehu valelee kuutiot jo kuoressaan joka puolelta, eikä tummuminen pääsee pilaamaan esteettistä vaikutelmaa.
Paloittele tai revi valitsemasi puhdas salaatti lautasten pohjalle linnunpesäksi. Koverra avocadot ruokalusikalla suoraan salaattipesään ja purista lisää sitrusmehua, jotta avocado on saanut kauttaaltaan kirpakan mehukylvyn. Ripottele sormisuolaa ja mustapippuria rohkeasti avocadoille. Asettele reiluja lohenpaloja salaatin päälle. Lisää kourallinen tilliä ja asettele kirsikkatomaatit kauniisti annokselle. Lisää mielellään vielä hiukan kohmeiset katkaravut annokseen ja olet valmis.
Jos olet balsamicon ystävä, pieni pirskottelu tummalla ei ole haitaksi, mutta ei myöskään välttämättömyys. Lautasen reunalle vielä sitruunan- tai limetinlohko ja reilu pala rapeakuorista maalaisleipää tai patonkia.
No niin. Aloitan rehellisesti; yleisö joka toistuvasti on pyytänyt tämän blogin aloittamista koostuu sisarestani. Hän on myös luvannut tätä seurata, joten nyt otetaan naisesta mittaa. Ehkä tätä satunnaisesti tulee seuraamaan myös keitosteni kärsivällinen ja aina kannustava kohde, Jaska. Olen kokeileva kokki. Rakastan keittokirjoja ja reseptejä, mutta yhtä paljon innostun omista kehitelmistäni. Olen kriittinen ja harvoin tuloksiin tyytyväinen, mutta vain hetken. Tulta päin ja kohti seuraavaa (epä)onnistumista. Mutta siihen ruokaan.
Olipa kerran, kauan kauan sitten aika, jolloin työpaikat olivat ikuisia ja joissa työtekijoillä oli monenlaisia etuja. Esimerkiksi pankkien henkilökuntaa hemmoteltiin päivittäin oman keittiön itse valmistamilla herkuilla. Noina ammoisina aikoina eräässä suuressa pankissa juhlapäivinä tarjottiin henkilökunnalle erikoisherkkua, jonka resepti oli tarkoin varjeltu salaisuus. Tällainen pääemännän ruutuvihkoon käsin kirjoittama resepti päätyi kahdeksankymmentäluvulla tiskin alta haltuuni. Ehkäpä saan anteeksi rikkoessani salassapidon pyhän valan, olenhan säilyttänyt sen jo usean vuosikymmenen. Herkun alkuperäinen nimi on silliseos, mutta sen olen joutunut muuttamaan sen harhaanjohtavana, koska pääraaka-aine ei suinkaan ole silli vaan naudanpaisti. Herkku tarjotaan pääruokana hyvien keitinperunoiden kera, eikä se vaadi muita lisukkeita. Ensimmäistä kertaa tätä maistanut ystäväni lausahti "haluan sukeltaa tuohon kulhoon". Kummityttö noin viisitoistavuotiaana antoi myös palautetta: "Päpä, tää on kyllä ihan hyvää - tää örvellys" Hienostunut paistivahto tuli jälleen siis jälleen uudelleennimetyksi ja on siitä lähtien ollut perheen kesken vain örvellys. Tämä on juhlaruoka, ja sitä kannattaa valmistaa reilu annos, sillä se maistuu vielä monta päivää juhlien jälkeen leivän päällä.
Örvellys eli paistivaahto 10 hengelle n. 1,5kg sisä- tai paahtopaistia täysin kypsäksi paistettuna yksi rasvasilli perattuna kaksi sipulia raastettuna 4 dl majoneesia 1 l kermaa vatkattuna Jauha kypsä täysin jäähtynyt paisti hienoksi yleiskoneella tai lihamyllyllä. Tuloksen pitää olla lähes jauhomaista. Raasta sipuli ja hienonna silli. Sekoita kaikki hyvän majoneesin kanssa sekaisin. Jos et tarjoa ruokaa samana päivänä, laita ilman kermaa hyvin peitettynä kylmään. Vatkattu kerma kannattaa lisätä vasta pari tuntia ennen tarjoamista. Tarkista suola. Lopputulos ei ole kaunis, joten pieni tuunaaminen esillepantaessa kannattaa.
