Jambalaya tanssii kielellä!

Jaskan jambalaya!

Kohderyhmä hemmotteli minua äitienpäivänä herkkupäivällisellä. Maustehieruinnostukseni vaikutti tähänkin, ja kun kerran sain toivoa, pyysin häntä valmistamaan jambalayaa. Olin itse aiemmin viikolla tehnyt ison purkillisen cajunmausteseosta, joka on oleellinen osa jambalayan valmistusta.

Perusseos cajunhieruksi*- kaikki aineet kuivia:

1 rkl mustapippuria

Cajunmausteet

1 rkl cayennepippuria
1 rkl paparikajauhetta
1 tl savustettua paprikajauhetta
2 rkl merisuolaa
2 rkl sipulijauhetta
1 rkl valkosipulijauhetta
1 rkl timjamia
1 rkl oreganoa

Sekoittele sopuisaksi.

Jambalaya kahdelle

1 kanan rintafile
1 mausteinen makkara (esimerkiksi kielbasa toimii hyvin)
10 cm pätkä tulista chorizoa
150 g isoja katkarapuja tai 6 tiikerirapua (suosin katkarapuja, mutta makuasia)
isohko sipuli silputtuna
pieni vihreä ja punainen paprika
1 iso varsisellerin varsi
3 isoa tomaattia silputtuna
3 laakerinlehteä
2-3 valkosipulinkynttä silputtuna
litran verran kana- tai kasvislientä
2 dl pitkäjyväistä riisiä
2 rkl kasvisöljyä
1 rkl worcestershirekastiketta

Pilko kana ja makkara sopiviksi ja hiero cajun mausteseosta reilusti palojen pintaan. (Ylläolevan ohjeen määrä on suurempi, joten siitä riittää useampaan ateriaan.) Voit laittaa kaikki muovipussiin ja mausteet perään. Pussia möyhentämällä saat mausteet tarttumaan kunnolla. Laita jääkaappiin maustumaan pariksi tunniksi.

Tästä se lähtee

Valitse riittävän iso vokki tai pannu heti alkuun, ettei tule myöhemmin ongelmia. Silppua sipuli, paprikat, valkosipuli ja tomaatit. Kuumennä öljy ja paista sipulia, selleriä ja paprikoita ensin kuumassa pannussa 2-3 minuuttia, laske keskilämmölle ja lisää pilkottu valkosipuli, tomaatit ja laakerinlehdet. Pyörittele kunnes hiukan kuultavat.  

Ihana chirizoöljy maustaa heppeet

Lisää pannuun riisit ja worcestershirekastike ja pyörittele kunnes riisi on imenyt nesteet itseensä. Ala lisätä kanalientä muutamissa erissä. Tästä ei nyt tehdä risottoa, joten ei tarvitse olla niin tarkkana sen lisäilyn kanssa. Pääasia, ettei tule liian kuivaa.

Sillä välin kun riisi kypsyy valmista osa heppeistä. Laita silputut chorizoviipaleet pannuun keskilämmölle ja pyörittele kunnes ihana chiliöljy irtoaa ja makkarat saavat vähän väriä. Poista chorizot pannulta ja laita syrjään. Paista osa kanasta, makkaroista ja ravuista pannulla kauniiksi chorizon öljyssä. Laita myös sivuun odottamaan tarjollelaittoa.
Jatka jamabalayan valmistusta kunnes riisi on al dente. Lisää kana ja makkara ja kypsytä vielä noin 10 minuuttia. Jos käytät raakoja tiikerirapuja lisää ne nyt ja hämmentele kunnes ravut ovat kypsiä. Katkaravut voi lisätä aika loppumetereillä, etteivät sitkisty.

Tässä vaiheessa riisin pitäisi olla mehevää ja kypsää ja sopivasti imenyt ihanat vihannesmehut ja cajunmausteen aromit.

Maista ja säädä suolalla ja pippurilla tarpeen mukaan. Astettele erikseen paistetut heppeet ihanuuden päälle ja lisää reilusti sileälehtistä persiljaa tai kuten kohderyhmä tässä versiossa, tuoretta korianteria. Tarjolle kunnon siruunanlohkon kera!

Eikä edes kovin raskasta. 

Ai että pysyinkö poissa keittiöstä! En tietenkään. Mikään ei ole ihanampaa, kuin seurata vesi kielellä ja viinilasi kädessä raavaan miehen paneutumista kokkailuun. Sitäpaitsi kohderyhmä on ihan mestari tekemään risottoja, joten tämä oli hänelle lastenleikkiä.

Ihan taivas. Kiitos!

* Tuo hieru terminä ei ole ihan itse keksimäni, vaan juontaa juurensa suurin piirtein Rooman vallan aikoihin, jolloin Suomessa oli vielä jonkinlainen yritys säilyttää suomen kieli ja estää vierasperäisten sanojen pääsy sanavarastoomme. Yksi tämän kielipoliisikomitean loistavista ehdotuksista oli termi "hierukieppo", joka olisi korvannut nykyään käytössä olevan roll onin. Ostoskoriin poimittaisiinkin Rexonan hierukieppo eikä Rexona roll on. Samoilta ajoilta erästä työtoveriani kutsuttiin tuolla lempinimellä. Liekö syynä kiiltävä pyöreä päälaki, jota vain kevyt hiusseppele somasti ympäröi.
Samainen ryhmä muuten yritti kiivaasti uskotella, että tietokoneen näppäimistössä ei ole enteriä, vaan vuoronäppäin. Viisaus voitti lopulta, kun käyttäjäneuvonnan vastaajat kyllästyivät puheluihin, joissa väittiin, ettei heidän näppäimistössään sellaista ole. Ihan samoin kuin ei sitä any key -näppäintäkään.